Viljelijätuet maksetaan yleensä joko peltopinta-alan tai eläinmäärän perusteella. Maakunta ei päätä tukien jakamisesta alueelleen. Viljelijätuet muodostavat yli 75 % Ruokaviraston vuosittain maksamista tuista. Maakunnan näkökulmasta oleellista on, että viljelijätukiprosessi on riittävästi resursoitu, jotta tuet saadaan maksettua vakiintuneissa aikatauluissa. Prosessi on nopea: viljelijöiden päätukihaku päättyy vuosittain 15.6. ja ensimmäiset tuet on maksettava lokakuun alussa. Tuenhakijoita on noin 50 000.

Maatilat lähettävät hakemukset Vipu-verkkoasiointipalvelussa tai paperilomakkeilla maakuntiin. Hakemukset käsitellään maakunnassa Tukisovellus-tietojärjestelmällä.

92 % hakijoista jätti sähköisen hakemuksen vuonna 2017. Maakunnan viranomaisen tarvitsemat toiminnot on pääasiassa sähköistetty. Joitain prosessin osia on kuitenkin vielä sähköistämättä.

Tässä esitetty prosessikuvaus ei etene kronologisesti. Kuvauksen tarkoituksena on esittää yleiskuvaus prosessiin liittyvistä työtehtävistä maakuntavalmistelua varten.

Viljelijätuet kuuluvat maakunnassa maatalous- ja elintarviketuotanto -palvelukokonaisuuteen.

Viljelijätukiprosessi vaihe vaiheelta

1. Ruokavirasto ohjaa toimeenpanoa

Määräysten, hallinnollisten ohjeiden ja hakulomakkeiden laadinta sekä sähköisen tukihaun järjestäminen

Ruokavirasto laatii hakumääräykset ja ohjeet tuenhakijoille. Ohjeet koskevat mm. tukien hakemista, tukiehtojen soveltamista käytännössä ja Vipu-palvelun käyttöä.

Ruokavirasto laatii maakunnille yksityiskohtaiset ohjeet ja tarkistusluettelot tukien käsittelystä, valvonnasta ja tietojärjestelmien käytöstä. Ohjeiden ja tarkistusluetteloiden laatiminen on Euroopan unionin säädösten mukaan maksajaviraston (Ruokaviraston) velvollisuus (kts. maksajavirastovaatimus 2.1). Maakuntien tulee noudattaa maksajaviraston (Ruokaviraston) antamia ohjeita (kts. maksajavirastovaatimus 5.1).

Ruokavirasto määrittää aikataulut, joita maakuntien tulee noudattaa hakemusten käsittelyssä ja valvontojen tekemisessä. Aikataulujen raamit tulevat Euroopan unionin säädöksistä. Ruokaviraston laatiman aikataulun noudattaminen on välttämätöntä, jotta tuensaajien maksut voidaan suorittaa ajallaan. Tukimaksujen ajankohdat ovat kansallisesti pitkälle vakiintuneet ja niistä poikkeaminen aiheuttaisi vakavia ongelmia maatiloille.

Yleiset tiedotteet ja tukijärjestelmien verkkosivut

Ruokavirasto tiedottaa tukien hakemisesta, valvonnasta ja maksamisesta. Ruokavirasto ylläpitää tietoa eri tukijärjestelmistä internetsivuillaan.

Maakuntien koulutus ja neuvonta

Ruokavirasto järjestää vuosittain useita koulutuksia maakunnille eri teemoista, kuten tukien käsittelystä ja valvonnoista. Koulutuksia järjestetään virtuaali- ja lähikoulutuksina. Maakuntien tulee osallistua Ruokaviraston järjestämiin koulutuksiin.

Tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen

Ruokavirasto ylläpitää ja kehittää viljelijätukien hakemiseen, käsittelemiseen ja maksamiseen liittyviä tietojärjestelmiä, joita maakunnat käyttävät. Maakunnan tulee käyttää Ruokaviraston osoittamia tietojärjestelmiä.

Maatiloilla tehtävien tarkastusten otannat

Ruokaviraston tekemillä valvontaotannoilla valitaan maatilat tilalla paikan päällä tehtävään valvontaan. Paikalla tehtävät valvonnat tekee maakunnan viranhaltija. Valvottavien tilojen määrä määräytyy tukijärjestelmäkohtaisesti. Tyypillisesti EU-rahoitteisissa tuissa valvotaan 5 % tukia hakeneista maatiloista.

2. Maakunta käsittelee tukihakemukset, sitoumukset ja sopimukset 

Sitoumusten ja sopimusten käsittely on hallintoviranomaisen tehtävä. Hallintoviranomainen käsittelee ja hyväksyy tai hylkää maatilan sitoumuksen. Viisivuotisia sitoumuksia ja sopimuksia tehdään ympäristökorvauksessa sekä luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa ja yksivuotisia sitoumuksia eläinten hyvinvointikorvauksessa.

Tukihakemusten käsittely on maksajavirastotehtävä. Maakunnan viranhaltija käsittelee ja hyväksyy tai hylkää kaikki viljelijätukijärjestelmien hakemukset.

Tuista tiedottaminen

Maakunta vastaa alueellisesta tukihakuihin liittyvästä tiedottamisesta. Vuoden 2019 loppuun asti tehtävä kuuluu kunnille ja ELY-keskuksille.

Hakijoiden neuvonta ja koulutus

Maakunnan tulee järjestää alueensa viljelijöille koulutusta tukijärjestelmistä ja tukien hakemisesta. Maakunnan tulee myös tarjota tukiin liittyvää viranomaisneuvontaa maatiloille. Vuoden 2019 loppuun asti kunnat ja ELY-keskukset tekevät näitä tehtäviä.

Sitoumus-, sopimus- ja tukihakemusten vastaanotto ja hakemusten hallinnolliset tarkastukset

Tuenhakija hakee tukia joko sähköisesti Vipu-palvelussa tai toimittamalla paperihakemuksen maakuntaan. Sähköiset hakemukset tallentuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Paperilla toimitetut hakemukset maakunnan tulee kirjata ja tallentaa. Maakunnan viranhaltija tarkastaa, että hakemus täyttää tukijärjestelmien ehdot. Tarkastukset tehdään muun muassa käyttämällä Ruokaviraston laatimaa tarkistusluetteloa. Nämä niin sanotut hallinnolliset tarkastukset tehdään toimistotyönä kaikkiin hakemuksiin.

Tukihaku painottuu vuosittain 15.6. päättyvään päätukihakuun, jossa jätetään koko maassa yhteensä noin 50 000 tukihakemusta. Vuonna 2017 noin 92 % maatiloista haki tukensa sähköisesti. Tämän lisäksi vuosittain on useita muitakin tukihakuja, joissa hakemusmäärät ovat pienemmät.

Sitoumusten, sopimusten ja tukihakemusten hyväksyminen

Hallinnollisten tarkastusten jälkeen maakunnan viranhaltija joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Toinen viranhaltija ratkaisee hakemuksen. Näin täytetään Euroopan unionin säädösten vaatima niin sanottu kahden silmäparin periaate.

Maakunta allekirjoittaa ja lähettää (sähköisesti) sitoumus-, sopimus- ja tukipäätöksen tuenhakijalle viivytyksettä sen jälkeen kun Ruokavirasto on julkaissut päätöspohjat. Tukipäätökset lähetetään tuensaajille, kun paikalla tehtävät tarkastukset on tehty ja tuet maksettu. Sitoumus- ja sopimuspäätöksen hyväksyminen on hallintoviranomaisen tehtävä, tukihakemuksen hyväksyminen on maksajavirastotehtävä.

3. Maakunta tekee valvonnat

Paikalla tehtävä tarkastus mukaan lukien asiakirjatarkastus

Maakunta tekee valvonnat maatiloilla. Vuoden 2019 loppuun asti ELY-keskukset ja aluehallintovirastot tekevät valvonnat. ELY-keskukset tekevät peltovalvontoja, eläinvalvontoja ja täydentävien ehtojen valvontoja, aluehallintovirastojen vastuulla on osa täydentävien ehtojen valvonnoista. Peltovalvonnat tehdään pääosin kesällä ja syksyllä. Eläinvalvontoja tehdään ympäri vuoden. Tiloilla tarkistetaan esimerkiksi peltojen pinta-alat, eläinmäärät ja muut tukiehdot. Vuosittain valvotaan noin 5 % tukea hakeneista maatiloista, eli noin 3 000 tilaa.

Asiakirjavalvonta painottuu talvikauteen. Asiakirjavalvonnassa tarkistetaan esimerkiksi maatilan käyttämät lannoitemäärät. Asiakirjavalvontaa tehdään samoille maatiloille, joille on kesällä tehty pinta-alaperusteisiin tukiin liittyvä valvonta paikan päällä.

Lisäksi vuosittain tehdään esimerkiksi peltolohkoihin, eläimiin ja tukien ehtoihin kohdistuvia ristiintarkastusvalvontoja. Ristiintarkastuksissa verrataan eri tietojärjestelmien tietoja keskenään. Maakuntien tehtävänä on selvittää ristiintarkastusten epäselvät tapaukset Ruokaviraston tekemien rekisteriajojen perusteella.

4. Ruokavirasto asiatarkastaa, hyväksyy ja maksaa tuet sekä pitää kirjaa ja raportoi EU:lle

Ruokavirasto asiatarkastaa ja hyväksyy tukimaksut. Asiatarkastus ja hyväksyntä tapahtuvat Tukisovellukseen tallennettujen ja Ruokavirastoon tietojärjestelmän kautta toimitettujen tietojen perusteella.

Ruokavirasto maksaa tuet maatiloille. Ruokavirasto voi aloittaa tukien maksamisen sen jälkeen kun maakunta on tehnyt hallinnolliset tarkastukset. Joissain tukijärjestelmissä maksamisen voi aloittaa vasta kun hallinnollisten tarkastusten lisäksi myös paikan päällä tehtävät valvonnat on saatu valmiiksi. Tukimaksut maksetaan suoraan valtion tileiltä.

Euroopan unionin säädösten mukaisesti Ruokaviraston (maksajavirasto) tehtävänä on tukien kirjanpito. Kirjanpito perustuu maksatusjärjestelmän tuottamiin tietoihin, joiden perustana ovat Tukisovelluksen tuottamat tiedot. Kirjanpito tapahtuu komission erilläänpitovaatimusten mukaisesti maksajaviraston kirjanpitojärjestelmässä.

Euroopan unionin säädökset asettava maksajavirastolle laajat, maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varainhoitoa koskevat raportointivelvollisuudet Euroopan komissiolle. Komissiolle raportointi on kiinteästi yhteydessä maksajaviraston kirjanpitojärjestelmään. Myös kansalliset säädökset edellyttävät tukijärjestelmien raportointia.

5. Maakunta tekee tarvittaessa takaisinperintäpäätökset

Tarvittaessa maakunnan tulee periä takaisin liikaa maksettu tuki. Maakunta kuulee tuensaajaa. Tämän jälkeen maakunnan tulee tehdä päätös takaisinperinnästä ilman aiheetonta viivytystä.

6. Ruokavirasto perii takaisin tuet ja ylläpitää velallisluetteloa

Ruokavirasto toimeenpanee takaisinperintäpäätökset. Takaisinperintä tehdään joko kuittaamalla seuraavasta tukimaksusta tai tuensaajalle lähetettävällä maksulipulla. Perintätavan päättää tuensaaja. Ruokavirasto pitää yllä velallisluetteloa.