Euroopan unionin maatalouspolitiikka, johon myös maatalouden tukijärjestelmät sisältyvät, kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Jäsenvaltio voi soveltaa kansallista maatalouspolitiikkaa vain Euroopan unionin asettamissa rajoissa. Kaikkiin kansallisestikin rahoitettujen tukimuotojen maksamiseen tulee saada Euroopan unionin hyväksyntä. Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

Miten maksajavirastokokonaisuus tukee maa- ja metsätalousministeriön strategisia tavoitteita?

Maa- ja metsätalousministeriön yhtenä strategisena tavoitteena on turvata ruuan alkutuotantomahdollisuudet ja jalostus Suomessa. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä maatalouden kehittymiselle ja vahvistaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kilpailukykyä. Strategian mukaan maaseudun tulisi olla viihtyisä, elinvoimainen ja toimiva ympäristö yrittämiseen ja asumiseen. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, tulee maatiloille ja muille maaseudulla toimiville yrityksille turvata muun muassa riittävä rahoitus.

Rahoitusvälineitä ovat mm. EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat sekä kansalliset viljelijätuet sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman rahoitus. Maaseutuohjelman kautta on vuosina 2014–2020 tarjolla rahoitusta jopa yli kahdeksan miljardia euroa ympäristön tilan tukemiseen, maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen ja harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen. Nämä tavoitteet toteutuvat maakuntien aktiivisen toiminnan kautta.

Toimiva maksajavirastokokonaisuus takaa sen, että maatilat, muut maaseudulla toimivat yritykset ja rahoitusta hyödyntävät toimijat saavat tarvitsemansa valtion  rahoituksen.

Maksajavirastokokonaisuutta hoidetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja maakuntien kesken.

Mikä on maksajavirastokokonaisuuden kautta maksettavien tukien merkitys Suomen valtion budjetille?

Viljelijätukia ja maaseudun kehittämistukia maksetaan Suomessa vuosittain noin 2 miljardia euroa. Rahoitus muodostuu Euroopan unionilta saatavasta rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta.

Suomi saa Euroopan unionilta vuosittain noin 0,91,0 miljardia euroa viljelijätukien ja maaseudun kehittämistukien maksamiseen tuensaajille. Suomen valtion vuoden 2018 budjetin määrärahat ovat noin 55,7 miljardia euroa. Valtion budjetin loppusummasta siis 1,6 % muodostuu viljelijätukien ja maaseudun kehittämistukien kautta Euroopan Unionilta Suomeen saatavasta rahoituksesta.

Suomi maksaa vuosittain Euroopan unionille jäsenmaksua. Toisaalta Suomi saa Euroopan unionin rahoitusta esimerkiksi juuri viljelijätukien ja maaseudun kehittämistukien kautta. Vuonna 2016 Suomen maksama jäsenmaksu oli noin 1,8 miljardia euroa. Suomi sai 0,98 miljardia euroa rahoitusta Euroopan unionilta em. tukien kautta. Viljelijätuet ja maaseudun kehittämisen tuet kattoivat vuonna 2016 yhteensä noin 54 % Suomen maksamista jäsenmaksuista.

Vuonna 2016 jokainen suomalainen maksoi Euroopan unionille laskennallisesti 54 euroa jäsenmaksuja. Ilman Suomen saamia viljelijätukia ja maaseudun kehittämistukia vastaava luku olisi ollut 229 euroa.

Lisätietoa mm. valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Mikä on tukien merkitys yksittäiselle maatilalle tai maaseudun yritykselle?

Ilman tukia yksittäisen maatilan toiminta ei olisi Suomessa taloudellisesti kannattavaa. Maatilojen liikevaihdosta keskimäärin yli kolmasosa tulee viljelijätuista. Kyse on tuista, joita Ruokavirasto ja maakunnat yhteistyössä maksavat maatiloille. Katso lisää Luonnonvarakeskuksen julkaisemista tilastoista.

Maaseudun kehittämistuilla tuetaan puolestaan monipuolisesti maaseudun yritys- ja hanketoimintaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Lisää tietoa maaseutu.fi-sivustolta.

Mitä tuet tarkoittavat maakuntatalouden kannalta?

Viljelijätukia käytetään maatilojen juokseviin kuluihin. Niillä hankitaan muun muassa lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, tehdään koneinvestointeja ja osa menee ihan päivittäiseen elämiseen. Näin viljelijätukien kautta maakuntiin kohdistuneet rahat jäävät suurelta osin vahvistamaan maakunnan taloutta.

Maaseudun kehittämistuet puolestaan vahvistavat maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Hanketuilla vahvistetaan maaseudun elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä mm. koulutuksella sekä parannetaan maaseudun asumisviihtyvyyttä. Yritystuella luodaan uusia työpaikkoja, ja maatiloille suunnatuilla tuilla tuetaan nuoria viljelijöitä heidän aloittaessa toimintaansa sekä tuetaan maatilojen  tuotannon tehostamista investointituella.

Mitä tuet tarkoittavat huoltovarmuuden kannalta?

Viljelijätuet ja maaseudun kehittämisen tuet ovat edellytys sille, että Suomessa tuotetaan ruokaa. Huoltovarmuuden kannalta oma ruoantuotanto on kriittinen asia; kriisien aikana ainoastaan oma ruoantuotanto voi taata sen, että ruokaa on riittävästi. Katso lisää varautumisesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.