Yrittäjät, hanketoimijat ja maatilat voivat hakea maakunnasta maaseutuohjelman rahoitusta erilaisiin hankkeisiin ja investointeihin. Yritys- ja hankerahoitusta voi hakea myös paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä. Rahoitus myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, joka on EU:n maaseuturahaston osarahoittama ohjelma. Maakunnat ovat määritelleet rahoitukselle omat painopisteensä ja valitsevat itse rahoitettavat kohteet maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteerien perusteella.

Hakemus tehdään sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa tai paperilomakkeella, joka toimitetaan maakuntaan tai Leader-ryhmään. Sähköisen asioinnin osuus on suuri, noin 60–100 % hakemuksista tukimuodosta riippuen. Maakunnat käsittelevät hakemukset sähköisesti Hyrrä-viranomaispalvelussa. Haku on jatkuva, mutta päätökset rahoitettavista kohteista tehdään päätöksentekojaksoittain.

Maaseudun kehittämistuet kuuluvat maakunnassa maaseudun kehittämisen palvelukokonaisuuteen.

Hanke-, yritys- ja rakennetukien prosessi vaihe vaiheelta

1. Ruokavirasto ohjaa toimeenpanoa

Määräysten, hallinnollisten ohjeiden, hakulomakkeiden ja tarkistuslistojen laadinta

Ruokavirasto laatii ohjeet tuenhakijoille. Ohjeet koskevat mm. tukien ja maksujen hakemista, tukiehtojen soveltamista käytännössä ja tukien sähköiseen hakuun tarkoitetun asiointijärjestelmän (Hyrrä) käyttöä.

Ruokavirasto laatii yksityiskohtaiset ohjeet maakunnille. Ohjeet kattavat muun muassa tukien myöntämistä, maksamista, seurantaa, mukaan lukien tietojärjestelmien käyttöoppaat sekä tarkistuslistat. Ohjeiden ja tarkistuslistojen laatiminen on Euroopan unionin säädösten mukaan maksajaviraston (Ruokaviraston) velvollisuus (kts. maksajavirastovaatimus 2.1). Maakuntien tulee noudattaa maksajaviraston (Ruokaviraston) antamia ohjeita (kts. maksajavirastovaatimus 5.1).

Yleiset tiedotteet ja tukijärjestelmien verkkosivut

Ruokavirasto laatii yleisiä tiedotteita mm. tukien hakemisesta ja maksamisesta. Ruokavirasto ylläpitää tietoa eri tukijärjestelmistä verkkosivuillaan.

Maakuntien ja Leader-ryhmien koulutus ja neuvonta

Ruokavirasto järjestää vuosittain useita kehittämistukia koskevia koulutustilaisuuksia maakunnille eri teemoista. Koulutuksia järjestetään sekä perinteisinä fyysistä läsnäoloa vaativina koulutuksina, että virtuaalikoulutuksina (luentoina / videoina). Maakuntien tulee osallistua Ruokaviraston järjestämiin koulutuksiin.

Tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen

Ruokavirasto ylläpitää ja kehittää maaseudun kehittämisen tukien hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä tietojärjestelmiä, joita maakunnat käyttävät. Maakunnan tulee käyttää Ruokaviraston osoittamia tietojärjestelmiä.

Seuranta

Ruokavirasto vastaa maaseudun kehittämistukien toimeenpanon yhteenvedon koostamisesta EU-komission edellyttämään vuosiraporttiin. Raportin koostamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

2. Maakunta myöntää maaseudun kehittämistuet

Tuista tiedottaminen

Maakunta viestii maaseudun kehittämistukien rahoituksen hakemisesta ja rahoitetuista hankkeista alueellaan. Maakunta tiedottaa rahoituksen hakemiseen liittyvistä asioista lisäksi suoraan tuensaajille.

Hakijoiden neuvonta

Maakunta vastaa hakijoiden neuvonnasta ja esimerkiksi esittelee rahoitusmahdollisuuksia alueellisissa infotilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa.

Tukihakemuksen vastaanotto

Tuenhakija hakee tukea Hyrrä- asiointipalvelussa tai paperilomakkeilla.

Tukipäätöksen tekeminen

Maakunta käsittelee tukihakemukset Hyrrä-viranomaispalvelussa ja tekee hakemusten hallinnolliset tarkastukset (tukipäätösten esittely) sekä ratkaisee tukipäätökset.

Seuranta

Maakunta raportoi rahoituksesta vuosittain Ruokavirastolle EU-komission edellyttämää maaseuturahaston vuosiraporttia varten.

3. Maakunta tekee maaseudun kehittämistukien maksupäätökset

Maksuhakemuksen vastaanotto

Tuensaaja tekee maksuhakemuksen sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa tai paperilomakkeilla. 

Hallinnollisten tarkastusten tekeminen

Maakunta tekee maksuhakemusten hallinnolliset tarkastukset (maksupäätösten esittely). Investoinnin hallinnolliseen tarkastukseen sisältyy tarkastuskäynti investointikohteeseen investoinnin toteuttamisen todentamiseksi.

Maksupäätöksen tekeminen

Maakunta ratkaisee maksupäätökset Hyrrä-viranomaispalvelussa.

Maakunta siirtää maksupäätösten maksutiedot Hyrrä-viranomaispalvelun kautta Ruokaviraston maksujärjestelmään. Ruokavirasto vastaa Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti maksujen suorittamisesta tuensaajille (kohta 5 jäljempänä).

4. Ruokavirasto tekee paikalla tehtävät tarkastukset

Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää, että vähintään 5 prosenttiin maaseuturahaston rahoituksesta kohdistetaan paikalla tehtävä tarkastus. Ruokavirasto tekee paikalla tehtävät tarkastukset. Tarkastettavat kohteet valitaan otannalla.

Ruokavirasto laatii paikalla tehtävästä tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, johon kirjataan tarkastuksen havainnot. Maakunnan tulee päätöksenteossaan ottaa huomioon tehdyt havainnot.

5. Ruokavirasto asiatarkastaa, hyväksyy ja maksaa tuet sekä pitää kirjaa ja raportoi EU:lle

Ruokavirasto asiatarkastaa ja hyväksyy tukimaksut. Asiatarkastus ja hyväksyntä tapahtuvat Hyrrään tallennettujen ja Ruokavirastoon tietojärjestelmän kautta toimitettujen tietojen perusteella.

Ruokavirasto maksaa tukimaksut tuensaajille. Ruokavirasto voi aloittaa tukien maksamisen vasta kun maakunta on tehnyt hallinnolliset tarkastukset. Joissain tukijärjestelmissä maksamisen voi aloittaa vasta kun hallinnollisten tarkastusten lisäksi myös paikan päällä tehtävät otantatarkastukset ja valvonnat on saatu valmiiksi. Tukimaksut maksetaan suoraan valtion tileiltä.

Euroopan unionin säädösten mukaisesti Ruokaviraston (maksajavirasto) tehtävänä on tukien kirjanpito. Kirjanpito perustuu maksatusjärjestelmän tuottamiin tietoihin, joiden perustana ovat Hyrrän ja Tukisovelluksen tuottamat tiedot. Kirjanpito tapahtuu komission erilläänpitovaatimusten mukaisesti maksajaviraston kirjanpitojärjestelmässä.

Euroopan unionin säädökset asettava maksajavirastolle laajat, maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varainhoitoa koskevat raportointivelvollisuudet Euroopan komissiolle. Komission raportointi on kiinteästi yhteydessä maksajaviraston kirjanpitojärjestelmään. Myös kansalliset säädökset edellyttävät tukijärjestelmien raportointia.

6. Maakunta tekee tarvittaessa takaisinperintäpäätökset

Tarvittaessa maakunnan tulee periä takaisin liikaa maksettu tuki. Maakunta kuulee tuensaajaa. Tämän jälkeen maakunnan tulee tehdä päätös takaisinperinnästä ilman aiheetonta viivytystä.

7. Ruokavirasto perii takaisin tuet ja ylläpitää velallisluetteloa

Ruokavirasto toimeenpanee takaisinperintäpäätökset. Takaisinperintä tehdään joko kuittaamalla seuraavasta tukimaksusta tai tuensaajalle lähetettävällä maksulipulla. Perintätavan päättää tuensaaja. Ruokavirasto pitää yllä velallisluetteloa.

Kohdat 3-7 edellä sekä siihen liittyvä ohjaus ovat varsinaiset maksajavirastotehtävät EU:n lainsäädännön mukaisesti. Maaseudun kehittämistukien myöntäminen (kohta 2) on samaan asiakokonaisuuteen liittyvä tehtävä, joka kansallisen substanssilainsäädännön perusteella on annettu Maaseutuviraston (tulevan Ruokaviraston) tehtäväksi varsinaisten maksajavirastotehtävien lisäksi.